Porotilan tuotantorakennus
Ovla-Per ja Elina Länsman elävät luonnon ja poroelinkeinon ehdoilla. Arktinen eläin antaa monta materiaalia sekä elintarvike että taidetetuotantoon. Leaderin tukema tila oli välttämätön toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Aurinko paistaa täydeltä terää jättäen ilman silti hyvin raikkaaksi. Tuntuu melkeinpä syksyiseltä, vaikka elämme heinäkuuta. Kyseessä on varmaankin yksi Utsjoen kahdeksasta vuodenajasta, jotka rytmittävät paikallisten elämää. Olemme Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa ja vierellämme virtaa Teno, jonka suuntaan katsomalla voi nähdä Norjan – melkeinpä kivenheiton päässä.
Kaldoaivin paliskunnan poromies Ovla-Per Länsman ja kuvataiteilija Elina Länsman toivottavat tervetulleeksi vastikään valmistuneen rakennuksen edustalla. Kyseessä on lihanleikkaamo ja taidetila, jossa poron kokonaisvaltaisen hyödyntämisen mahdollistavat myös käsityöyrittäjyys ja matkailupalvelut.
Syksyisin sisällä leikataan poronlihaa, jonka rasvasta Elina alkaa keitellä saippuoita talven tullen. Porosta muokataan myös taljoja ja erilaisia sarvituotteita.
–Täällä eletään luonnonkierron mukaan. Tämä sama tila palvelee monta tarkoitusta, kertoo Elina, joka suunnittelee parhaillaan erilaisia tuotekehittelyn jatkomahdollisuuksia Lapin yliopiston vetämässä hankkeessa “Lapista Käsin”.
Kaikessa tekemisessä tuodaan esiin tuotteiden ja palveluiden alkuperää ja yhteyttä saamelaisuuteen. Esimerkiksi Elinan suunnittelemissa ja toteuttamissa Gálddoaivi sáibu -saippuoissa saamen kieli on esillä sekä tuotenimissä että tuoteselosteissa. Pariskunta kehittelee myös saamelaiskulttuuria esiin tuovaa porotilamatkailu-ohjelmaa, jonka yhteistyökumppanina toimii Arctic Siida.
Tuotantotila on ollut välttämätön taiteen tekemiselle ja olisi toteutettu myös ilman Leaderia. Avusta ollaan toki kiitollisia.
–Olihan siinä aika paljon tekemistä ja meni hirveästi aikaa, mutta jos lähdemme uudelleen hakemaan tukea, on kaikki jo paljon selkeämpää, Ovla-Per kuvailee prosessia.
Koska tiloissa kehitetään koko ajan uutta, voidaan jatkossa hakea myös uusia Leader-tukia, aina kun kyseessä on toiminnan laajentaminen.
Lähitulevaisuuden ensimmäinen etappi on keksiä nimi, joka mahduttaa alleen monipuolisen palvelurakenteen keskitetysti. Lihanleikkuu noudattaa tulevaisuudessakin porotaloudelle ominaista vuodenkiertoa, Elina jatkaa kivilitografisten teoksien, käsitöiden ja maalausten parissa työskentelyä. Saamelaismuseo Siida esittelee hänen teoksiaan vuonna 2022. Saippuoiden markkinointi jatkuu, myös Norjassa, jonka kanssa rajalla asuvat ovat luonnollisessa kanssakäymisessä jopa päivittäin.
–Poronrasva on hellävarainen ja sopii lapsillekin, jotkut pesevät sillä myös hiuksensa. Vegaanituotteita toki kaipaa osa, joten olen miettinyt sellaistakin, Elina kertoo jatkomahdollisuuksista.
Ensi vuonna tontilla aloitetaan myös toisen talon rakennus – oma koti. Sen suunnittelee Antti Nyman luonnonmukaista ajattelua vaalien, kuten on tämänkin rakennuksen kohdalla tehty. Kestävyys ja perinteet elävät symbioosissa ja edellyttävät toisiaan täällä Tenojokilaaksossa.