Tiivistelmä saamelaisnuorten kyselystä 2023

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Leader Pohjoisin Lapin alueella asuvien saamelaisnuorten asuinalueiden kehittämisideoita ja tarpeita. Kyselyyn vastaajina olivat 13–20-vuotiaat saamelaisnuoret ja kyselyaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeen avulla aikavälillä 9.1 – 3.2.2023. Kyselyyn osallistui 21 vastaajaa. Kysely toteutettiin suomeksi, pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi.

Saamelaisnuoret pitivät parhaina asioina kotiseudussaan helpon pääsyn tunturiin, luonnon, metsän, kylän, rauhallisuuden, suvun ja juuret, porohommat sekä moottorikelkkailun. Vastaajien mielestä kotipaikkakunnalla pitäisi olla enemmän kavereita ja tekemistä. Nuoret toivoivat lämpimänä pidettäviä kohtaamispaikkoja ja lisää nuorisotiloja. Puolet vastaajista olivat sitä mieltä, että harrastustoimintaa ei ole tarpeeksi. Myös asuntotarjonta tulisi olla enemmän.

Saamelaisnuoret toivoivat kuntien panostusta koulutukseen ja nuorten äänen kuulemiseen. He kokivat, että poronhoitoa ei osata arvostaa tai siihen ei panosteta tarpeeksi kunnissa, vaikka
nuorille itselleen poronhoito on vetovoimatekijä. Kolmannes nuorista halusi lisää saamenkielisiä tai saamelaiskulttuuriin pohjautuvia palveluita tai harrastusmahdollisuuksia. Toivomuksena oli mm.saamenkielinen kahvila.

Kyselyssä selvitettiin etäisyyksiä, joita saamelaisnuoret matkustavat harrastuksiin tai kavereita tapaamaan. Yleisin kuljettu matka oli 10–30 km. Kuitenkin lähemmäs kolmannes nuorista ilmoitti kulkevansa säännöllisesti harrastuksiin ja kavereille yli 70 km matkan. Lähes puolet vastaajista piti matkoja liian pitkinä. Kulkemisen helpottamiseen ehdotettiin, ilmaisia ja säännöllisiä kyytejä tai
esim. julkista liikennettä kuntakeskukseen. Vaihtoehtona nähtiin myös pois muuttaminen.

Yli puolet vastaajista eivät olleet kiinnostuneet vaikuttamisesta tai eivät tienneet, että miten kotiseudun asioihin voisi vaikuttaa. Vaikuttamisen parantamiseksi ehdotettiin nuorien kuuntelua, nuoriso-ohjaajien määrän lisäämistä sekä kuntien päättäjien muistuttamista siitä, että nuorillakin on fiksua sanottavaa. Myös yhteistyötä päättäjien kanssa toivottiin lisää.

Perinnetaitoja, joita nuoret haluaisivat oppia, olivat perinneruokien teko, poronhoito, käsityöt sekä erityisesti metsästys ja kalastus. Suosituimmaksi tavaksi oppia taitoja nousi kisällimalli eli oppimalla henkilökohtaisesti vanhalta taitajalta. Vähiten kiinnosti virtuaalinen oppiminen. Vastaajista lähes kolmannes ei ollut kiinnostunut oppimaan perinnetaitoja. Vastaajista puolet arveli asuvansa 10-vuoden päästä saamelaisalueella. Jäämisen syiksi mainittiin koti, suku, porotalous, alueen viihtyisyys ja se, että asioiden koettiin nyt olevan hyvin. Syynä jäämiselle oli myös se, että kaupunki asuinpaikkana ei houkuta. Puolet vastaajista ei vielä osannut arvioida asumistilannettaan 10 vuoden kuluttua tai arvioi, että ei asuisi saamelaisalueella. Syiksi pois lähtemiseen mainittiin opiskelut, työmahdollisuuksien ja ihmisten vähäisyys.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!