Järvien niittotalkoot tulevat. Tervetuloa mukaan!

Puhtaat poukamat ja raikkaat rannat -hanke (PUHTO) tukee paikallisia yhteisöjä vesistöjen kunnostuksessa ja osallistuu talkoisiin. Tule sinäkin mukaan talkoilemaan, verkostoitumaan, sekä tutustumaan niittotöihin ja niitossa käytettävään kalustoon! 

Miksi vesistöjä niitetään ja tarvitseeko toimintaa varten lupia?
Mitä niitoilla yritetään saavuttaa?
Missä talkoita järjestetään?
Näihin ja kenties muihinkin kysymyksiin löydät vastauksen alta!


Kun järvi, sen lahti tai poukama, kenties kulkuväyläkin ovat päässeet rehevöitymään, veden tilaa ja vesien virkistyskäyttöä voidaan parantaa pitkäjänteisellä ja suunnitelluilla vesistön niittotöillä.

Vesistön niitto tarkoittaa vesikasvillisuuden, esimerkiksi ulpukoiden, järviruokojen ja vesiruttojen mekaanista poistamista vesialueilta ja niiden läheisyydestä. Kun rantaan ulottuva kasvusto tiivistyy ja levittäytyy laajalle, se vaikeuttaa muun muassa veneilyä, uimista ja kalastamista. Lisäksi tiheä kasvusto voi heikentää veden virtausta ja aiheuttaa happikatoa erityisesti pohjan läheisyydessä. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa johtaa laajempaankin rehevöitymiseen, jonka myötä alueen lajisto yksipuolistuu ja vesistö menettää sekä ekologista, että sosiaalista arvoaan.

Niitolla pyritään parantamaan vesialueiden virkistyskäyttöä, sillä siistit, kasvillisuudesta puhdistetut lahdet houkuttelevat uimaan ja veneilemään. Toisaalta niitto auttaa vähentämään ravinteiden kertymistä pohjasedimenttiin, kun kasvijäte kerätään pois vedestä. Tämä on tärkeää erityisesti matalissa, rehevöityneissä poukamissa ja lahdissa. Samalla niitto luo elinympäristöjä esimerkiksi vesilinnuille ja petokaloille, jotka hyötyvät avoimemmista vesialueista ja monimuotoisista rantavyöhykkeistä. Niittotoimet tulee olla hyvin suunniteltuja, sekä tarkoituksenmukaisia.

Vesistöniittoa voidaan toteuttaa eri tavoin ja eri vuodenaikoina. Kesäniitto ajoittuu yleensä kesäkuun lopulta elokuulle, jolloin lintujen pesimäkausi on päättynyt ja vesikasvillisuus on kasvanut täyteen mittaansa. Niitto on hyvä tehdä kahdesta kolmeen kertaan kasvukauden aikana ja erityisesti silloin, kun kasvu on runsasta. Talvella voidaan tehdä jään päältä tapahtuvaa niittoa, joka on erityisen tehokasta, jos halutaan poistaa kookkaita kasvustoja juurineen. Molemmissa tapauksissa on tärkeää kerätä niittojäte pois vedestä – muuten se hajoaa veteen ja palauttaa ravinteet takaisin kiertoon.

Toimenpiteiden tekeminen vaatii usein viranomaisilmoituksen. Jos niitto tehdään koneellisesti tai suuremmassa mittakaavassa, siitä tulee tehdä ilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista. ELY-keskus neuvoo ja ohjeistaa luvantarpeesta, sekä antaa tarvittaessa lausunnon mikäli toimenpiteelle tulee hakea vesilupaa aluehallintovirastosta. Ilmoittamisella varmistetaan, ettei toimenpide vaaranna mm. luontoarvoja tai häiritse rauhoitettuja lajeja. Myös vesialueen omistajan, esimerkiksi osakaskunnan lupa on tarpeen.

Lähteet:


Osallistutaan talkoisiin!

Mukaasi tarvitset kelinmukaiset vaatteet, kumisaappaat, työhanskat ja mahdollisesti rautaharavan!
Alta löydät kesän talkooaikataulun:

Tulostettava pdf

Luusuanjärven alueen kehittämisyhdistys ry:n vuoden 2024 niittokuvia yhdistyksen facebook-sivulla –> linkki (Linkki ohjaa yhdistyksen Facebook-sivulle).


Tiedätkö potentiaalisen vesistön niittokohteen?
Oletko huolissasi lähivesistösi tilasta ja haluaisit kuulla lisää vesistöjen ja niiden valuma-alueiden kunnostamisesta?
Haluatko ilmoittaa järjestämistänne vesistönkunnostustalkoista?
Askarruttaako mieltäsi jokin muu vesistöihin liittyvä asia tai haluaisitko järjestää vesistöihin liittyvän asiantuntijatilaisuuden paikkakunnallasi?
Ole yhteydessä!

Puhtaat poukamat ja raikaat rannat
Anu Ovaskainen anu.ovaskainen@pohjoisinlappi.fi
Puhelin: 044 901 8800