Hanketuen hakijalle
Leader-hankerahoitusta voidaan myöntää yhteisöille, kuten yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja kehittämisorganisaatioille.
Rahoitettavien hankkeiden tulee olla Kahdeksan vuodenajan koti 2023-27 -strategian mukaisia.
Tuen hakeminen
Tukien haku on jatkuva, mutta ne käsitellään valintajaksoittain. Hankkeiden valintajaksojen aikataulut löytyvät aina etusivulta.
Valmis hanke otetaan hallituksen käsittelyyn valintajakson päättymistä seuraavaan hallituksen kokoukseen. Mikäli hanke ei ole valmis ja se vaatii täydennyksiä, siirtyy se seuraavassa kokouksessa päätettäväksi.
Hakemuksen tekeminen
Leader-rahoitusta haetaan sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta. Hyrrä-järjestelmä on uudistunut rahoituskaudelle 2023-2027 ja se ohjaa ja opastaa hakemuksen tekemisessä aiempaa enemmän. Ohjeita Hyrrä-järjestelmän käyttöön ja linkki kirjautumiseen www.ruokavirasto.fi/tuet/asiointi/hyrra/#nain-kirjaudut-hyrra-asiointipalveluun.
Hanketuissa kannattaa hankesuunnitelma laatia ensin word-tiedostoon, jotta sen käsittely esim. yhdistyksen hallituksen kesken on helpompaa.
Hyrrässä kaikilla järjestelmää käyttävillä pitää olla voimassa olevat suomi.fi-valtuudet.
Hyrrän käyttäminen edellyttää ajantasaisia tietoja yhdistysrekisterissä (PRH). Yhdistyksen nimenkirjoittaja kirjautuu Suomi.fi palveluun ja valmistaa, että on oikeutettu hoitamaan yhdistyksen puolesta maaseudun tukia ja etuuksia.
On tärkeää olla aina yhteydessä ensin Leader-ryhmän henkilöstöön, joka neuvoo sinua hakemuksen laatimisessa.
Näin ollen vältytään siltä, että hakemus ohjautuu Hyrrässä väärään paikkaan, tai että sinne tulee tehtyä vääriä valintoja.
Huom! Hankkeita ei saa aloittaa ennen hankkeen vireille tuloa Hyrrä-palvelussa. Hankehakemus tulee vireille, kun se on allekirjoitettu ja lähetetty Hyrrässä.
Hankkeen suunnittelu
Yleishyödyllisen hankkeen hakijan on hyvä suunnitella hanketta siten, että mahdollisimman moni pääsee vaikuttamaan ja kertomaan näkemyksiä suunnitelmaan. Tällöin voidaan varmistaa, että tehtäviin toimenpiteisiin on alueella sitouduttu.
Varminta on olla heti suunnittelun alussa yhteydessä henkilöstöön ja esitellä ideasi meille. Keskustelemme kanssasi idean jalostamisesta ja opastamme sen eteenpäin viemisessä. Tarvittaessa voimme tulla myös vierailemaan esimerkiksi yhdistyksenne kokouksessa, jossa ideaa edistetään yhdessä työpajamaisesti.
Yleishyödyllinen hanke voi olla kehittämistä tai investointeja. Rahoituskaudella 2023-2027 kehittämishankkeista puhutaan nimellä yhteistyöhanke. Leader-ryhmän rahoittamassa hankkeessa ei tarvitse olla hakijan ja Leader-ryhmän lisäksi muita kumppaneita (pois lukien Älykäs kylä -yhteistyöhankkeet). Investoinneiksi luetaan mm. rakentaminen ja kone-, laite- ja irtaimistohankinnat. Kehittäminen on usein palkka- tai ostopalvelutyötä.
Apua rakentamishankkeille! Leader Outokaira Tuottamhan ry:llä on käynnissä Vasara ja nauloja -hanke, jossa tavoitteena on kehittää rakentamisinvestointeihin liittyvien suunnitelmien ja hakemusten laatua. Hankkeessa on tuotettu merkittävä määrä erilaisia ohjeita ja laskentamalleja. Rakentamishankkeiden suunnittelussa hyödyllisiä ohjeita ja pohjia löytyy hankkeen omilta kotisivuilta.
Väliaikaisrahoitus
Hankerahoitus maksetaan aina jälkikäteen, joten tuenhakijan tulee voida toteuttaa suunnitellut toimenpiteet hankkeen aikana väliaikaisrahoituksella.
Mikäli hakijalla ei ole tällaiseen varallisuutta, voi hakea esimerkiksi antolainaa omasta kunnasta. Leader Pohjoisin Lappi ry:n toiminta-alueen kunnissa tähän liittyvät käytännöt vaihtelevat, joten aiheeseen on hyvä tutustua suoraan kotikunnan verkkosivuilla.
Liitteet
Hankehakemukseen vaadittavat liitteet riippuvat valitusta hankemuodosta. Pääsääntöisesti kaikista hankkeista tulee olla hakijatahon päätös siitä, että hanketta lähdetään hakemaan. Yleensä tämä päätös on siis yhdistyksen hallituksen kokouspöytäkirja. Muita mahdollisia liitteitä ovat erilaiset kustannusten kohtuullisuutta todentavat liitteet, luvat ja sopimukset.
Hankkeen kustannusmallin valinta
Hanketukihakemusta tehdessään hakijan on valittava kustannusmalli ja maksutapa, jonka mukaan kustannusarvio laaditaan ja maksua haetaan. Sopivin kustannusmalli riippuu tuen kohteesta.
Laskennalliset kustannukset 19 % -kustannusmallissa hankkeessa hyväksytään välillisinä kustannuksina 19 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä henkilöstökustannuksista ja ostopalveluista. Välillisiin kustannuksiin sisältyvät:
- hankehenkilöstön matkakustannukset
- toimitilakustannukset
- kone- ja laitekulut
- ohjelmistokulut
- toimistokulut
- koulutuskulut
- työterveyskulut
- hankkeen tarjoilukustannukset (itse järjestettävien kokouksien tarjoilukustannukset, esim. ohjausryhmän kokousten tarjoilut)
- vastuuvakuutukset.
Muut hankkeen hyväksyttävät kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen.
Laskennalliset kustannukset 40 % -kustannusmallissa hankkeessa hyväksytään välillisinä kustannuksina 40 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Välillisiin kustannuksiin sisältyvät kaikki muut hankkeen kustannukset kuin henkilöstökustannukset.
Laskennalliset kustannukset 40 % -kustannusmallissa vastikkeeton työ sisältyy kustannuksissa laskennallisiin kustannuksiin ja rahoituksessa yksityiseen rahoitukseen.
Välillisiä kustannuksia ei tarvitse todentaa maksuvaiheessa kuitein tai tosittein.
Vaihtoehtoisesti voit valita todellisiin kustannuksiin perustuvan mallin.
Henkilöstökustannukset: Kaikissa kustannusmalleissa, jotka sisältävät palkkakustannuksia, käytetään laskennallista prosenttia kattamaan loma-ajan palkkoja, lomarahoja sekä palkkojen sivukuluja. Kun teet kustannusarviota, merkitse palkkoihin työssäoloajan palkka ilman loma-ajan palkkaa, lomarahaa ja palkkojen sivukuluja. Hyrrä-asiointipalvelu laskee automaattisesti 39 prosenttia työssäoloajan palkasta loma-ajan palkkaan, lomarahaan ja lakisääteisiin sivukuluihin. Loma-ajan palkkaa ja lomarahaa ei enää makseta erikseen loppumaksun jälkeen, koska ne sisältyvät laskennallisesti hyväksyttyyn määrään.
Varsinaisen kustannusmallin valinnan vahvistaa rahoittaja tukipäätöksellä. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen.
Lisää kustannusmalleista voi lukea täältä.
Kustannukset ja rahoitus
Hankkeeseen sisältyvät kustannukset riippuvat hankemuodosta. Lue hankemuodoista tarkemmin sivulla Hanketuet.
Leader-hankkeissa tulee olla aina mukana yksityistä rahoitusta. Yleishyödyllisissä hankkeissa yksityisestä rahoituksesta voi kattaa korkeintaan 100 % vastikkeettomalla työllä. Vastikkeettoman työn tulee liittyä hankkeen toteutukseen. Lue lisää vastikkeettomasta työstä.
Hankkeen maksutavan valinta
Hankehakemusta tehtäessä valitaan myös tuen maksutapa, joka voi olla joko kustannusperusteinen tai tuotosperusteinen.
Tuotosperusteinen maksutapa voidaan valita, kun hankkeessa on selkeä tavoite tai tavoitteita, jotka ovat helposti todennettavissa, ja joiden toteuttaminen suunnitelman mukaisesti on varmaa.
Hankehakemuksella määritellään hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja todentamistavat. Toteutuksen voi jakaa osioihin. Tuotosperusteisen hankkeen kustannusarvio lasketaan perustuen todellisiin kustannuksiin tai käyttämällä laskennallisia kustannusmalleja. Tuki myönnetään euromääräisenä hankkeen tavoitteen ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tuki voidaan maksaa, kun tavoite on saavutettu ja toimenpide tehty. Tuotosperusteiseen hankkeeseen ei voi hakea muutosta toteutuksen aikana. Ainoastaan toteutusajan jatkaminen on mahdollista perustellusta syystä.
Varsinaisen maksutavan valinnan vahvistaa rahoittaja tukipäätöksellä. Maksutapaa ei voi vaihtaa kesken hankkeen.
Lisää tuen maksutavoista voi lukea täältä.